Esikoisella oli naamiaiset. Halusi olla ritari eiku prinsessa eiku tanssija eiku intiaani eiku tanssija. Lopulta annoin luvan olla tanssija, ts. uskoin, että tämä mielipide nyt pitää. Etsittiin hienot itämaisen tanssin vaatteet, jotka vielä juuri ja juuri mahtuivat päälle. Mutta sitten pukuun piti lisätä vyötäröllä kannettava mittanauha. Joku suklaamunasta tullut vakooja väline. Tosi suositte ja suuren tappelun aihe täällä. Kaverit vähän ihmettelivät tuota tanssijatarta hameessa, että oletko sinä TYTTÖ. No Oula osasi hienosti suhtautua siihen, naamaisissahan voi olla mitä vain! Mutta seuraava ihmetyksen aihe oli tanssiasuun kuuluva vakoilijan mittaväline. Mikähän lieneekään ollut se roolihahmo....

---
Eilen otin jäätelöpaketin pöytään ja jätin siihen vähän odottamaan. Häivyin esikoisen kanssa tänne kamariin. Keittiöstä alkoi kuulua vähän kilinää. Kun pian menin takaisin sinne, kuopus istui pöydässä ottamassa jätskiä ja sanoi, että laitoin meille jätskin. Oli kolme lautasta nätisti pöydällä, ja jokaisella lautasella lusikka. Minä onneton istuin väärälle tuolille, mutta Iivari heti kertoi, että tässä on äitin paikka. Sitten pyysi apua jäätelön ottamisessa. On ne taitavia nämä 2,5 vuotiaat.