Aina joskus, minulla valitettavan usein, uni tahtoo karata käsistä, kun olisi aika nukahtaa. Tietänette kaikki sen tunteen, kun lapset ja mies nukkuu, ja itse vaan laskeskelee kattotiiliä. Vaikka ei olisi edes tiili katto.

Olen yrittänyt harrastaa rentoutumis ja meditaatioriittejä, mutta en ole oikein hyvä ajattelemaan Ei Mitään. Hare Kr'snalaiset opettivat, että pitää ajatella Kr´snaa, ei tyjentä mieltään. Mutta tämänkin tyyppi oli minulle vähä liian outo. Mutta nyt sain idean, joka saattaa toimia: keskityn meditoidesa olemaan ajattelematta vaaleanpunaista norsua. Ja mikäänhän ei ole parempi tapa ajatua ajattelemaan vain vaaleanpunaista norsua, kun kieltää sen ajattelu.