Miksi minä niitä rutiineita pelkään näin kovasti. Tuskin ne meitä, edes
minua, vahingoittavat. Alan jopa vähitellen uskoa niiden
hyödyllisyyteen.
Toisaalta pelkään vähän sitä, saanko sellasia toimimaan, onnistunko
vetämään rutiinit läpi ilta toisensa jälkeen. Ja mitä tapahtuu,
jos joskus laistammekin niistä? Meidän elämäntyylillä varmasti
tapahtuu vielä niin, että joskus lapset nukahtavat autoon. Lisäksi
ruutinien olisi toimittava myös muualla kuin kotona. Mutta ehkä juuri
se olisikin reissulla turvallisuuden tunnetta luova asia, jos ilta
rutiinit toistusivat tutulla tavalla.
Tuskin siitä nyt ihan
kamalat seuraukset on, jos rutiineja ei aivan aina sitten noudatakaan.
Ja sittenhän sen näkee, miten siinä käy. Sekä rutiinien noudattamisessa
että niiden jäädessä pois.
Ehkä tässä lopulta on pahinta
myöntää olleensa väärässä, kun aina olen ollut sitä mieltä, että moiset
rutiinit ovat ihan turhia. Vaikka eihän mitään ole veilä todistettu,
kunhan kokeillaan. Toisaalta silti toivon, että olisin ollut väärässä,
ja tästä löytyisi pikainen apu.
maanantai, 18. heinäkuu 2005
Kommentit