Liikunta- ja laihtumisaiheinen lehti suomi pääkirjoituksessaan pienten lasten äitejä, jotka vain lihovat kotonaan lastensa kanssa, eivätkä pidä huolta riittävästä liikunnasta. Mielenkiintoista, että liikunnasta ei tässä yhteydessä mainuttu olevan hyötyä terveydelle eikä edes kunnon kohottajana, kyse oli vain laihtumisesta. Ja siihen kyllä löytyy aina aikaa, jos vain tosissaan haluaa. Lapset voi jättää välillä, ja ihaillen puhuttiin äidistä, joka kaksi kertaa viikossa ryntää kuntoilemaan isän tultua töistä.

Mitään pahaahan siinä ei ole, jos itselleen järjestää liikunta-aikaa. Mutta ikävä kyllä se ei kaikilta järjestykään noin vain. Kaikki lapsiperheet eivät elä sitä kahden lapsen ja säännöllistentyöaikojen idylliä. (Todellisuudessa lapsiluku ei liity tähän asiaan.)

Millä ajalla ryntää kuntoilemaan äiti, jonka mies on töissä myöhään iltaan, taikka viikot kokonaan toisella paikkakunnalla jopa toisessa maassa. Taikka ei vain otakaan vastuuta lastenhoidosta toivotulla tavalla. Tai talossa on remontti meneillään, ja sen jälkeen on vielä korjattava autoakin ja pihaakin pitäisi kunnostaa. Ja sitten onkin jo aika kunnostaa toistakin päätä talosta.

Myös töissäkäyvillä äideillä on varmasti vaikea löytää aikaa urheilulle. Kun tulee kotiin töistä illalla ja on vielä hoidettava kaikki kotityöt ja lastenkin kanssa olisi kiva viettää aikaa, ei taida kovin suuria ehtiä harrastaa. Eräällä lapsiin liittyvällä luonnolla kuulin, että noin kaksivuotiaalla lapsella on toinen äitikausi, ja monet äidit hylkäävät lapsensa tässä ikävaiheessa kiiruhtamalla aina harrastuksiin työpäivän jälkeen. Ehkä kaikki eivät halua tehdä niin.

Minä itse lukeudun niihin, jotka ovat liian laiskoja ja saamattomia liikkumaan itsenäisesti jumppaamalla. Siis jokin mielellään minun mielestä mielekäs harrastus porukassa auttaa suunnattomasti. Mutta entäs sitten, kun matkaa harrastuksiin on lähes tunnin ajon verran, eikä niitä kuitenkaan tarjota minun mielestäni riittävän aikasisin iltapäivällä.

Jos olen menossa myöhään, poikien nukkuma-aika myöhästyy. Eikä todellakaan ole realistista kuvitella, että isi saisi pojat nukkumaan yksin, enhän minäkään saa enää. (Tänään teki todella tiukkaa kahdestaankin.) Enkä usko, että olemme ainoat samassa tilanteessa olevat lasten nukuttamis hankaluuksien suhteen.

Toinen urheiluharrastuksia hankaloittava tekijä on jatkuva sairastelu. Sekin näyttää olevan monissa lapsiperheissä ihan yhtä yleistä kuin meilläkin, joissakin jopa vielä pahempaa. Viime syksyn ja alkavan kevään aikana ovat meilläkin olleet vähissä ne viikon, että flunssalta ja muilta taudeilta pystyy täysipainoisesti urheilemaan. Minä kun kuulun vielä niihin, jotka haluaisivat parantua kunnolla, ennen kuin lähtee taas revittelemään. Ja miehen ollessa pahasti sairas, on myös jäätävä hoitamaan lapset itse. Ja kovin sairait lapsia ei ole helppo jättää miehelle.

Lopulta huonosti nukkuva ja muutenkin ylikuormitettu äiti voi olla henkisesti liian väsynyt jaksaakseen ajatellakaan liikkuvansa. Vaikka juuri silloin se olisi erityisen tärkeää.

Entäs sitten parisuhde? Kotona päivät lasten kanssa uurastava äiti voi varmasti hyvillä mielin olla erossa lapsistaan vaikka koko illan, mutta missä vaiheessa sitten on aikaa nähdä miestään?

On kuitenkin varmasti helppo syyllistää äitejä luokittelemalla kaikki nämä tekosyiksi. Mutta väittäisin silti, että moni tällaisissa tilanteissa oleva äiti (miksei myö isä) kokee ne hyvin todellisiksi asioiksi.

Kyseinen lehti tuskin haluaa syyllistää näitä äitejä. Lehden lukijakuntaan kun heitä tuskin kuuluu kovin montaa, ehkä ei ainuttakaan. Ennemmin kirjoitus varmasti pyrkii herättäämään liikuntaa harrastavissa äideissä onnistumisen tunteen. Ehkä jopa vähentämään niiden äitien orastavaa syyllisyyttä, jotka miettivät, viettävätkö liikaa aikaa kuntosalilla poissa perheen parista.

Itse voin hyvillä mielin kirjoittaa tämän, koska en käytä sitä itseni puolustelemiseen. Minä kun kuitenkin liikun jonkin verran. Tosin tuo sairastelun kierre syö minun liikkumisiani.

Samaisen lehden antia olivat miinuskalorit. On kiva ainakin ajatella pudottavansa painoa syömällä sopivia ruokia. Täytyykin taas muistaa huomenna ruokakaupassa valita oikeat kasvikset kärryyn.