Yöimetysten lopettaminen ei ole varsinaisesti ajankohtainen asia
meillä, koska Iivari on vielä vauva ja Oula ei enää syö öisin. Mutta
tähän aiheeseen törmääminen kyllä herätti suuria tunteita. Löysin
kaikista niistä kovin tuttuja ajatuksia.
Mutta että on siis ihan ok lopettaa taaperon yöimetys. Eikä yöimetysten
lopettaminen tarkoita vieroittamista. Tosin, onhan se aina yksi askel
siihen suuntaan, ihan niin kuin kiinteiden antaminen on se ensimmäinen
askel vieroitukseen. Mutta että yöimetykset voi lopettaa myös
lempeästi, lasta itkettämättä. Miksi näistä asioista ei meille missään
kerrota?
Silti en ole oikein valmis korvaamaan lapsen
siirtymä objetia jollakin lelulla taikka peitteellä. Mielellään olen
itse se turvan tuoja. Varsinkin, kun meillä se ei tarkota yöimetyksiä.
Mutta mielellään alkaisin myös opettamaan Oulan nukahtamaan ilman
tissiä. Ei muuten, mutta ikävältä tuntuu pitkään nukuttaa isompaa
tissillä, kun pienempi itkee jo hätäänsä päästä myös mammattelemaan.
Onhan me jo toisinaan onnistuttu siinä, että Oula ensin mammattelee,
sitten panee unille. Mutta taas viimeaikoina se ei ole tahtonut toimia.
Ja toisinaan taas Iivarilla ei olekaan mikään hätä mammalle, vaan
tahtoo olla kanneltavana ja toisinaan taas Oula nukahtaa hyvinkin
lyhyessä ajassa.
Silti annan tämän aiheen nyt kypsyä
mielessäni, että ehkä sitten seuraavassa kodissa aloitetaan sekin
vaihe, että Oula saa ilta mammansa ja sitten laitetaan nukkumaan.
Lapset kuulema oppivat uudet rutiinit noin kuukaudessa....
Tänään ei olekaan nukuttu sitten niitä päiväunia. Sekä Oula että äiti
ovat nyt ihan räjähdyspisteessä jo. Mutta jospa sitten pian tulisi ilta
ja päästäisiin ajoissa unille.
keskiviikko, 27. heinäkuu 2005
Kommentit