Meillä on nukuttu nykyään aika vähän, tai ainakin äiti jäänyt vähälle. Oulaa ei saa päiväunille päivällä, iltasella kyllä autossa nukahtaa. Se ei ole häirinnyt illalla nukkumaan menoa, ennemminkin päin vastoin- yliunisia lapsia on kaikkein vaiken nukuttaa.

Nyt sitten päätin, että tänään nukutaan ne päiväunet, kun Oula sitä taas ehdotteli. Poika on siis sen verran väsynyt, että monsti pyytää unille, mutta sitten ei asetukaan sänkyyn.

Menin Iivarin kanssa nukkumaan, hän taintui tissille aika pian. Sitten Oula kehui käyneensä keittiössä syömässä, no pöytään oli jäänyt hänen päivällisensä. Sitten hän tuli pyytämään, että luetaan kirja, jonka luin. Sen jälkeen aloin nukkumaan. Ajattelin, että eipä se mitään kovin kamalaa tuosta lähde yhtäkkiä tekemään tuokaan lapsi. Ja aika pian hänkin nukahtiki.

Jospa tämä nyt edes vähän virkistäisi. Väsymys on vähän hintaa siitä, että pääsen harrastamaan. Eihän ne harrastukset sijoitu mihinkään alkuiltaan. Jos tanssitunnilla menee puolikahdeksaan asti, sitten ajetaan vielä kotiin ja iltatoimet vie oman aikansa, ollaan aina nukkumassa liian myöhään.

Tänään piti vielä herätä ajoissa lääkäriin. Mutta ehkä se oli onni. Pitää alkaa taas pitämään heräämisaikaa enemmän säännöllisenä.

Oula sai tänään MPR rokotteen.