Olemme ehtineet jo tuskastua Iivarin heikkoon kiinteiden ruokien syömiseen. Mutta me ihan selvästi annamme hänelle vääränlaista ruokaa. Tänään poika otti sormella minun garam masalan jäänteitä, pisti suuhun ja otti vielä lisääkin. Siinä vaiheessa päätin vaihtaa puuroon, ettei saa liikaa niitä pahoja pahoja jukurtti proteiineja tuosta. Ja lisättäköön vielä, että se ruoka oli jopa minun mielestä turhan tulista.

Oula on viimeaikoina ollut taas vähän hankala nukutettava. Kovasti pistää vastaan. Uhkailemalla sain eilenkin rauhoittumaan. Ja nukahti sitten saman tien. Uhakaus on kovin julma ja puettu enemmänkin vaihtoehdoksi ja luonnolliseksi seuraamukseksi. Mutta siis: ellet rauhoiti, minä menen muualle nukkumaan, koska en voi tässä nukkua. Toimi tällä kertaa hyvin, joskus huonommin.

Kumma kitinä ikä hänellä on, ja valtava sylin tarve. Mutta kun seurana on pikkuveli, joka varmasti haluaa syliin ja viereen juuri, kun Oula siihen tulee.

Kaiken lisäksi vauva teki tänään ensimmäisen kiinteän kakan. Kamalaa, nytkö ne ihanat maitokakat loppuvat.