Istuin eilen tuntikaupalla kielioppiluenneoilla. Opimme, mitä eroa sillä on missä aikamuodossa kissa putoaa parvekkeelta (Näimme kissan, joka putosi parvekkeelta. >< Näimme kissan, joka oli puonnut parvekkeelta.) Lopulta kurssikaveri totesimme, että olipa hankala kissa, olis nytt vain pysynyt siellä parvekkeella. Ihmiset saisivat pitää parempaa huolta kissoistaan, etteivät tuolla tavalla putoilisi parvekkeilta tuottaen päänvaivaa viattomille opiskelijoille.

 

Tuskaililin sitten puoliääneen opiskeltavien aikamuotojen määrää, ei kait missään muussa kielessä verbi taivu yli viiteenkymmeneen eri muotoon? Ja kun vielä pitäisi aina osata käyttää sopivaa muotoa oikeassa paikassa. Kurssikaveri kuuli jupinani ja totesi, että eikös teillä suomessakin ole yhtä paljon aikamuotoja. No ei sentään, suomenkielen hankaluus on ihan toisaalla, eikä meillä sitä paitsi kissat putoile parvekkeilta. Ehkä se johtuu kylmemmästä ilmastosta, kun parvekkeet ovat lasitettuja pysyvät kissaparat tallessa, toisin kuin tuolla etelän maissa, missä aurinkoisilta parvekkeilta on hyvä putoilla.