Ensimmainen sana, jonka kytyni oppi suomeksi oli pikkuhousun suoja. Vaimollaan oli moinen suomalainen paketti ja kun sita sailytetaan ponton paalla, niin mitapas muuta sita siina seisoskellessa lueskelisi.

Hanen tyokaverinsa oli lukenut lehdesta kirjoituksen siita, kuinka hauska on suomenkielinen sana damesslipjebeschitting (puhumattkaan taman takalaisen sanan hauskuudesta). Kyty sitten totesi, etta niin pikkuhousunsuoja. Tyokaveri sanoi, etta jotakin sellaista se olisi tosiaan voinut olla. Johon kyty, etta se _on_ se. Sitapas sitten sai tyokaveri kummastella, mista han sellaisen sanan osaa.

No voinette arvata, mista kolumnin kirjoittaja oli sen sanan oppinut.