Sitä olen joskun ennemminkin ihmetellyt. Mutta taas sain päätäni pyöritellä.

Tänään joudiun käyttämään Oulan päiväunille nukuttamiseen taas rajuja itketys konsteja. Tätä on köytetty parina iltanakin, kun muu ei toimi.

Poika yritti karata sängystä ja ilmoitti, ettei halua enää nukkua, eikä ole väsynyt. Kun oikeati silmät juuri ja juuri pysyvät auki. Kysyin haluaako hän nukkua minun kanssani vai yksin. Oula halusi yksin, joten isi rakensi hänelle oman petin toiseen kamariin vierassänkyyn.

Kanntettuaan Oulan sinne isi lähti takaisin töihin. Muutaman sekunnin kulutta Oula alkoi itkemään, ettei tykkää olla yksin. Poika kuitenkin pysyi tiiiviisti sängyssä, eikä liikkunut minnekään. Menin hakemaan hänet viereeni ja nukuimme yhdessä reippasti päiväunet.

Ennen nukahtamista ehdotin, että nukkuisimme selät vastakkain, niinuin äitikin pienenä ruukasi mummun kanssa nukkua. Oula oli aika huolestunut, missä Oula silloin oli, kun sanoin isi olleen toisen mummun kanssa. Lopulta kerroin, että Oula oli vielä hyvin hyvin pieni, ja oli minun massun takana. Se oli ilmeisesti riittävän turvallisen kuuloinen selitys.