Voi ei, heti ensimmäinen keino on suuresti pelkäämäni säännöllinen
nukkumaanmenoaika. Se on asia, jota olen pelännyt vuosia. E nsinnäkin
se tuntuu liikaa elämää rajoittavalta ja lisäksi sen toteuttaminen
liian haastavalta ja vaikealta.
Nyt kuitenkin sain suuren ahaa-elämyksen: eihän sen tarvi
tarkoittaa kirjaimellisesti "joka iltaista" vaan periaatteesa joka
viikonpäivä samana pysyvää aikaa, josta poiketaan erityistapauksissa.
Ja erityisesti tästä varmastikin voidaan luistaa, kunhan jonkinlainen
kunnollinen unirytmi ja nukkumaanmenorutiini on saavutettu.
Lasten sopivin nukkumaan meno aika olisi sitten muka jo varhain
iltasella. "Pikkukakkosen jälkeen", niinkuin ennen sanottiin.
Mokomathan ovat sitten aikaistaneet Pikkukakkosen lähetysaikaa, eli
täytyy sitten vielä siinä odotella se puolituntia. Tosin, nukkumaan
menon auttamiseksi suositellaan myös iltarutiineja, voisikohan ne
aloittaa jo heti Pikkukakkosen jälkeen, vai olisiko syytä vähän odottaa?
Oikeasti olen aina kauhistellut tapaa pistää lapset pakolla sänkyyn jo
kello kuusi, seitsemän tai kahdeksan. Eikös ne sitten aamulla herää
ennen kukonlaulua? Ja muutenkin, kuulostaa epäsopivalta.
Ihmellisin on väite, että aikaisemmin nukkumaan menevät lapset nukkuvat aamulla pidempään.
Tästä sain kuitenkin toisen ahaa-elämyksen: Niinhän se meilläkin meni
viimetalvena. Oula näytti väsymyksen merkkejä jo seitsemän korvilla ja
yleensä pistin hänet, ja jopa itseni, nukkumaan ennen kahdeksaa. Ja
eihän meillä silloin ollut minkäänlaisia nukahtamis ongelmia, tai ei
ainakaan näin suuria. Ja aamulla nukuttiin suhteellisen pitkään. Ennen
kukon laulua oltiin silti yleensä ylhäällä, mutta se nyt vaan johtuu
siitä, että naapurin kukko vaikutti varsin aamu-uniselta. Yleensä se
intoutuikin herättämään meidät vasta päiväunilta kolmen aikaan
iltapäivällä.
Tämän uudenlaisen rytmin varsinainen kokeilu
pääsee alkamaan maanantaina. Tänään olemme lähdössä sukuloimaan
viikonlopuksi, ja siellä aina säännöliset unirytmit saa unohtaa.
Eilinen satunnainen kokeilu nukuttaa Oula jo ennen kahdeksaa antoi
kyllä positiivisia odotuksia tulevaa kokeilua kohtaan. Ikävä kyllä
hienosti alkanut unettelu päättyi yhdentoista jälkeen, kun Iivari
päätti herättää isoveikan.
Jos hyviin uniin sitten tarvitaan
vielä säännölliset päiväuniajatkin, niin siinä taidan jo joutua
jänistämään. Vai olisiko hyvät yöunet tarpeeksi suuri houkutin. Mutta
siihen taidan palata vasta, jos muuten ei tuloksia aleta saamaan.
perjantai, 15. heinäkuu 2005
Kommentit